Hengitetään raitista ilmaa keuhkot täyteen! Voimaantunut retkeilijä-Hemuli täällä moi. Kaivoin väsyneen sunnuntain kunniaksi valokuvia koneeltani, syksyltä 2018. Olen siis lähes satavarma, etten koskaan julkaissut näitä. Blogista en ainakaan löytänyt mitään... Retki Kurjenrahkaan oli mukavaa peruspatikointia ja tuolloin ensimmäinen laatuaan minulle. Nythän tyyliin kaikki ovatkin jo käyneet siellä. Kuvat ovat ajalta, kun asuntolainasta ja sähkökriisistä ei ollut tietoakaan. Taisi olla ainoastaan innostus uusista jumppavaatteista ja tuosta repusta, joka toimii edelleen työreppunani ja muissa tehtävissä. Muistan, että tunnelma oli retkellä seesteinen ja iloinen. Silti katsoin jälkikäteen kuvia ja lykkäsin niiden julkaisua aina lisää - ajanhallinta ei ollut silloin ihan parhaimmillaan. Ja kun oli mukamas se gradukin... Hitto, tämänkin postauksen kasaamiseen vierähti ehkä vartti! Toivon että nämä ruskakuvat saisivat muutkin ulos saakka katsomaan luontoa. Se saa minut joka vuodenajan alkaessa hetkeksi aivan pöljäksi, ja ihastelen maisemia ja sieniä kuin lapsi konsanaan - tai kuin ympäristöstään kiinnostunut aikuinen. Nautitaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti