lauantai 25. maaliskuuta 2023

UHKAKUVIA UUSAVUTTOMUUDESTA

Kuvalla huomio, ja lupaus polkkatukan (ja Sellon vessan) esittelystä



Hoi! (Hoi!)
Kaikuuko täällä? (Kaikuuko täällä?)

Heh, vitsillä liikenteeseen... En yleensä pahoittele poissaoloani blogista, mutta nyt on pakko: en julkaissut upeaa, pitkään valmistelemaani joulukimaraa tänne, ja olen muutenkin kohdellut uskollisia lukijoitani surkeasti. Se on ikävä juttu, kun kukaan ei enää edes kysy milloin tänne tulee asiaa. Ystäväni kysyi viikonloppuna, kirjoitanko vielä. Totta munassa kirjoitan, koska en tasan anna tämän kuolla pystyyn! Joskus blogin matka voi päättyä, mutta ei tällä tyylillä ja siitä tulee sitten kyllä ilmoitusta. Tajusin taukokuukausina, että tämä on osa identiteettiäni ja sitä vapaata todellista Hellua, toki kuratoitua Hellua... Josta en päästä irti.

Jos minulta loppuivat voimat kesäloman korvilla, niin annoin niiden loppua oikein luvan kanssa joululoman alkaessa. Se auttoi palautumaan kummasti paremmin. Kotoilu ja loma tekivät hyvää, ja joululoma oli ihana lämmin piparkakku talven keskellä. Toivottavasti palaamme tänä vuonna uusien joulupostausten kanssa. Vanhoja tekstejä on rästissä: jännä juttu, että näiden julkaisu ei tunnu yhtään niin kuumottavalta, kun niiden tekemisestä on kulunut aikaa. Pidemmittä puheitta, tässä yksi vuoden 2017(?) riehumisistani hieman muunneltuna:

"Kuka skrapais mul tän pellon?" kysyin mielessäni itseltäni, kun eräänä helmikuisena aamuna taapersin kiireessä bussipysäkille. Maailma ei ole valmis mutta suhteellisen valmiilta se täällä pohjoisessa näyttää, jos suurin aamuongelmani on jäinen pelto, jonka läpi päästäkseen täytyy leikkiä taitoluistelijaa. "Mutku en HALUU käyttää kävelytietä, koska siinä kestää. Tehkää tie tästä pellon poikki niin johan lyhenee kävelymatkat." Arjessa tulee eteen yllättävän paljon ensimmäisen maailman ongelmia, mutta tuo oli onneksi vain jännittävä vivahde päivässäni. Tulee mieleen se poliitikko(?), joka olisi halunnut moottoritien jatkuvan aina Helsingin keskustaan saakka. Että tuollaista sontaa saavat ihan aikuiset ihmiset sanoa tosissaan, koko kansan edessä! Olisihan se motari helpottanut juuri hänen elämäänsä.

Välillä kiehuttavat matkailuun ja tapahtumiin liittyvät rajoitteet (enkä nyt puhu korona-ajasta, 2017 daa). Saadakseen "vaeltaa vapaasti" ja "käydä tutkimusmatkoilla" ihmisen tulee päästä silti matkakohteisiinsa virtuaalisesti jo hyvissä ajoin ennen matkaa. TripAdvisor, Instagramin hashtagit ja kaikki mediakanavat täytyy käydä läpi ennen kuin voi lähteä esimerkiksi Barcelonaan. Myönnetään - itsekin googletin kokemuksia Barcasta vuosia sitten ja sehän sai minut panikoimaan. Piti olla huijaria, ryöstäjää ja kähmijää joka nurkan takana. Kyllä niitä sitten varottiinkin pari ensimmäistä päivää. En muista oliko seteleitä rintsikoiden lisäksi muuallakin vaatteiden alla. Ylipäätään kaiken imeminen netistä ennen reissua ja pikkutarkka suunnittelu syövät vähän sitä yllätyksellisyyttä, mitä matkoilta (tai elämältä) yleensä haetaan. Esimerkiksi Eiffel-torni oli kärsinyt inflaation omassa mielessäni jo hieman ennen kuin pääsin Pariisiin vuonna 2006. Torni oli myös sitä rumempi mitä lähempää sitä katsoi.

Ihmiset eivät osaa edes käyttää vapaa-aikaansa luovasti, vaan sitä käytetään siihen mihin muut käskevät. Itse toki haluaisin olla Pinterestissä koko illan, mutta neljän päivän vapaaputki vaatisi minua menemään baariin. Kun ei osaa ajatella itse, niin kohta sitä istuu palkkikulmakarvoineen Turun kovimmassa menomestassa näpräämässä kännykkää ja välttelemässä muiden ihmisten katseita. Jos tämä teksti olisi kirjoitettu 2023, olisi kulmakarvojen oltava jo viivat. Koska kuten hiusmuoti, tämäkin vaihtelee, mutta sentään vain parin-kolmen vuoden välein.

Yksi tuore esimerkki avuttomuudesta tuli kesällä rannalla, kun siellä oli meidän lisäksi vain pari perhettä. Kun rantapallo lentää yksikseen veteen, useimmat huomaavat sen jossain vaiheessa. Ei tämän lapsikatraan vahtijamummi. Lapset huusivat mummille, että heidän pallonsa menee tuulen mukana juuri kohti kaislikkoa. Jos mummi olisi kiinnittänyt huomiota millaisessa vedessä mukulat uivat, hän olisi voinut passittaa lapset itse hakemaan pallon. Minäkin olin kahlannut varsin pitkälle kastamatta edes polviani. Olin kuitenkin hiekalla, pallosta kaukana pallon joutuessa tuuliajolle. Mummi sitten huuteli, että pallo menee eikä sille mitään voi, uusia saa kyllä. Toisen lapsikatraan isä sitten huusi lapsiaan hakemaan pallon kun kerran vedessä olivat. Tästä kovin kiitollisena mummi lähti perheenisän luokse ja tarjosi tälle rahaa kiitokseksi avusta. Tässä tuli jotenkin sellainen olo, että eläkeläiset ovat yleensä vanhoja, mutta kuinka vanha TÄMÄ nainen oli? Tai mistä hän oli kotoisin kun oikein kädestä pitäen kiiteltiin, kun yksi rantapallo saatiin talteen? Pallon karkumatkassa oli kyse joistain metreistä, rannan suuntaisesti. Kun olen potkinut karanneita jalkapalloja takaisin peliporukoille puistolenkeillä, perusilmaisu "kiitos" on kuulunut tilanteeseen. Jeesuksena he eivät minua pidä.

Aukioloajat. Google ja yritysten nettisivut on kehitetty muun muassa tällaisten pikkuasioiden tarkistamista varten, jotta internetistä olisi meille hyötyä. Niitä ei siis tarvitse kysellä Jodelissa, Facebookissa tai edes kaverilta, joka ei kuitenkaan tiedä, koska esimerkiksi pääsiäisenä kaikki on sekaisin. Eli näissä suorastaan suosittelen käyttämään hakukoneita. Nykyään kaikki kaupat ovat muka avoinna, mutta kappas kummaa kun unohdat yhden helatorstain, ja edes Itäharjun Prisma ei avaa oviaan. Koettu on.

Ehkä se harmittaa, että joskus mitään ei voikaan tehdä ennen googlettamista, ja toisaalta sitä käytetään liikaa. Olen aika varma, että asunnossamme koetun tiskikoneongelman olisi voinut hoitaa vain katsomalla putkiin, heiluttelemalla niitä ja toteamalla että sitruunahappoa se tarvitsee. Sitä se tarvitsikin, mutta ennen toimenpiteitä piti lukea netistä kaiken maailman putkiasiat läpi ja myös se, että putkeen voi puhaltaa ja kokeilla, onko se oikeasti tukossa. Nopeasti siitä kyllä selvittiin, ja pitäisi kai olla tyytyväinen että porukka ottaa selvää asioista ennen kuin ryntää tekemään. Haluaisin vain, että lauseita  "kokemuksia Kupittaan puistosta" tai "kokemuksia Citymarket Länsikeskus" ei olisi mahdollista tehdä hakukoneilla. Joihinkin paikkoihin on vain uskallettava kävellä itse. Ravintoloista on tosin kiva lukea etukäteen, jos niitä pitää erikseen välttää. Nekin kommentit ovat usein yksilökohtaisia kokemuksia, kuten eräs brittikahvila halusi muistuttaa:

Kuvan omistaa ilmeisesti Mario House/Facebook




Ei kommentteja: