lauantai 21. maaliskuuta 2020

MIKSI EN LÄHDE NYT BAILAAMAAN

...vaan maaseutumatkailen.

Päätin jo reilu viikko sitten, kun tilanne ei ollut vielä huutavan paha, että on yksi paikka ylitse muiden, johon en koronahässäkässä lähtisi: yökerho. Luulin, että moni olisi kanssani samaa mieltä. Siis koko Suomi. Hieman yllättäen näin ei käynytkään.

Sekä juopuneena että - uskokaa pois - pari kertaa myös selvinpäin baarissa olleena tiedän, mitä vaaranpaikkoja siellä on. Ensin aloitellaan jonkun kotona porukalla ja maistellaan vähän toistenkin viinipulloista. Tai viskipulloista, ja jätetään sinne rämmäleitä omalla kulauksella (olen kuullut tarinoita). Baariin lähdettäessä kosketaan muutamat ovenkahvat ja hissin nappulat, ja taksissa pullo kiertää jälleen. Tässä mitään mukeja tarvita. 

Yökerhossa sisäänpääsy ja narikka maksetaan parhaassa (tässä tapauksessa pahimmassa) tapauksessa käteisellä pokelle, joka on juuri saattanut kaivaa ruumiinreikiään. "TISKILLE!" kuuluu kaverien kaunis kutsu, ja siellä hierotaan omaa vuoroa odotellessa joko pöydänkulmaa, hiuksia tai nojataan kasvoilla käsiin ja korjataan kaverin meikkiä. Juomat saatuaan useimmat menevät hetkeksi istumaan ja huutavat toistensa päälle sylkien. Myös tuntemattomien päälle syljeskellään tutustumismielessä. Kätellään kaverinkaveria, koska humalassa koronasäännöt unohtuvat. Otetaan nuuska pois huulesta, ja kätellään taas. 






Tanssilattiallakaan ei vältytä kosketuksilta. Halaillaan tuttuja. Saatetaan huutaa jollekin vieden taas omia pisaroita hänen kasvoilleen huutamalla esimerkiksi: "MITÄ ÄITISKIN SANOIS". Kaveri haluaa vessaan, jonka oveen kaikki koskevat innoissaan, koska hätä on todellinen. Kaverit ja naistenhuoneesta löytyvät uudet parhhhaat ystävät lainailevat hieman toistensa meikkejä ja laskevat märille pinnoille kaikenlaista tavaraa.

Kaikki eivät muista pestä käsiään vessassakäynnin jälkeen, mutta kaikki haluavat uuden juoman. Mennään hiplaamaan taas tiskiä ja huutamaan baarimikolle "YKS MOSKOVAMMUULI, KIITOS". Hiplataan maksukorttia, omaa hikistä ohimoa ja kännykkää. Mennään ahtaalle tanssilattialle krebaamaan kuin viimeistä päivää. Jos olet hyvännäköinen tai osaat puhua kuin ruuneperi, et todellakaan päädy kotiin yksin. Uuden tuttavuuden löydyttyä viimeistään toriburgerin jonosta klo 5.47 päädytte joko meille tai teille. Sunnuntailounas perheen kanssa onnistuu pikkudarrassakin hienosti, vaikka tässä vaiheessa koronan lisäksi on jo tarttunut muitakin tauteja. Kaikki ok, mutsi, pesin kädet just ennen ruokailua.

Ei kommentteja: