Iltakuuteen asti kestänyt meriretki alkoi aamukymmeneltä railakkaasti, kun täyteen ahdettu Captain Cook -laiva lähti etsimään kivoja uintipaikkoja loistavan musiikin saattelemana. Siis loistavan. Elämässä on hetkiä, joihin kaipaisi oikean soundtrackin. No sitä ei voinut olla oikeammassa kohdassa kuin nyt: riisuin bikineille ja katselin sinistä merta, laiva keinui kiltisti ja tietysti taattu helle kuumensi kannella olevia ihmisiä. Kuunnelkaa tätä kappaletta (linkki) samalla kun luette. Myös Bob Marley soi sekä jotkut bilehitit, ja niistä tuli keskellä merta sitten taas sellainen fiilis, että siitä puuttui enää drinkki kädestä ja kaikki ystävät ympäriltä.
Melkein pari tuntia seilattuamme pysähdyimme yhden luolan kohdalle, ja rynnimme muiden mukana uimaan sinne. Snorklaus ei ollut täällä yhtä siistiä kuin Egyptissä, koska mielestäni kalat ja kaikki muu oli hitusen tylsempää Kreikassa. Eipä jättänyt kylmäksi silti tuokaan sukeltaminen. Kaiken lisäksi samaan poukamaan tunki liuta muita turistilaivoja, ja kun meitä oli muutama vielä vedessä (ei toivoakaan yltää pohjaan), jonkun laivan perämies viittoi että ei saa mennä vielä ohi. Siis piti pinnistellä aallokossa kunnes he olivat nähneet tarpeeksi luolaa! Onneksi kellekään ei tullut ongelmia pysyä pinnalla, merivettä vain sujahti mukavasti suuhun. Päästyämme veneeseen eräs kreikkalainen, erittäin iloisissa tunnelmissa oleva nainen alkoi viihdyttää meitä karaoke-esityksillään. Otin siitä videokuvaa, mutta J näkyy siinä joten kireilyn takia en sitä tänne ainakaan toistaiseksi voi laittaa. Fiilis oli tässä kohdassa jo melko korkealla, ja muista laivoista huudeltiin iloisesti meidän paattiimme.
Pysähdyimme johonkin pieneen saareen, jossa oli aikaa kierrellä pari tuntia. Se kylä oli kyllä äkkiä nähty, mutta en pistäisi pahakseni jos saisin eläkepäiviäni sellaisessa paikassa viettää. Haimme grillistä Club Sandwichit, jotka valmisti joku selkeästi kaikkien rakastama mummeli. Sitten jotain kylähullua ihmetellessämme huomasimme, että kaikki ohikulkijat vetävät jäätelöä nassuihinsa. Etsimme jätskipaikan käsiimme, ja voi luoja että oli namia! Olimme tosin ihan täynnä koko päivän kestänyttä suoraa auringonvaloa, joten halusimme jo kipeästi hotelliin ja viilentymään.
Ja päätin juuri, että teen tästä vielä viidennen osan. :D Lupaan sitten lopettaa! En tietenkään saa tarpeekseni tästä tunnelmoimisesta, mutta syksy se minullakin alkaa ja on aika siirtyä sitä kohti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti