Majoneesirakkautta ja vähän kuntoiluakin!

Minua haluttiin kuvata keskellä Turun toreja tiistaina. Suostuin, vaikka en siinä hädässä osannut kauheasti kertoa spontaanisti tyylistäni. Eikä se tyyli ollut mitenkään erikoinen, mutta ehkä toimittaja halusi jonkun ensimmäisen vastaantulijan. Hän otti kuvia ja tunki äänityskonetta naamalleni. Lähdin todella hämmentyneenä mutta iloisena jatkamaan matkaa poikaystävän kanssa, ja päädyimme Heselle. Mietin että miten julkkikset kestävät tätä elämää, kun minä kävin läpi jo yhtä pienen pientä haastattelua jälkikäteen.

Hesessä oli aivan tyhjää. Tammikuu ja superlupaukset varmaan verottavat moisia ravintoloita, mutta sentään me istuimme siellä ihan ikkunan ääressä niin että ohikulkijat näkivät nautiskelevat naamamme. Ajattelin, että mitäpä jos toimittaja oli hiipinyt pimeässä illassa ikkunan taakse ja halusi pilailla kustannuksellani. Jos hän oikeasti oli joku blogini anonyymi lukija ja vainosikin minun syömisiäni. Vauva-keskusteluun tulisi pian taas aivan uusia provokaatioita: "Helli Pippanen vetää majoneesia Hesellä, vetää näemmä kaverinkin majoneesit. Ja edellispäivänä näin sen kaupassa, ja sillä oli majoneesia ostoskorissakin! Ja juustoa! Jos tammikuu on lupausten aikaa, en halua tietää mitä se mussutti jouluna." Okei okei, ehkä mulla on ollut aika majoneesintäyteinen viikko. Mutten voi sille mitään, että keksin tonnikalan ja majoneesin sopivan sämpylöihin. Ja haluan kotitekoista pitsaa ja nachosalaattia. Himoitsen suklaata koska jäin siihen koukkuun jouluna. Lakatkaa tuomitsemasta! 

Olen silti myös käynyt salilla. Minulla on ollut tällä viikolla mukana poikaystäväni, joka sai ilmaisen treeniviikon kuntosalilta siksi, että minä tunnen hänet. Hän näyttää minulle vähän uusia liikkeitä, koska sitä vanhaa ohjelmaa onkin pumpattu jo tarpeeksi kauan. Kuntokuulumisia voin alkaa tänne päivittää taas toisinaan, jos tykkäätte. Pakko leijua että tänään kokeilin penkkiä ekaa kertaa elämässäni! Sain tangon nostettua ylös. Joku saattaisi kysyä että mitä oikein olen tehnyt salilla tähän asti, kun en saa kuin tangon nostettua naruillani. Huomautankin että yläkroppa on jäänyt pienemmälle huomiolle koska se on aivan surkeassa kunnossa, vaikka sitä juuri silloin nimenomaan pitäisi vahvistaa. No nyt olen senkin asian päättänyt korjata.

Ihanaa että monet ovat jaksaneet kurkkailla blogiini vaikka olen taas ollut hetken kirjoittamatta. :) En vain halua väkisin keksiä tänne juttuja. Kuvaideoita ja muuta inspiraatiota pursuaa taas, joten toivottavasti se puhti näkyy täälläkin mahdollisimman pian. Uusi vuosi alkoi minullakin enkä mene sen enempää jauhamaan lupauksista, mutta tiedän että tästä alkaa uudenlainen kausi. Musta on ihan kivaa, että joillain alkaa uusia juttuja vaikka niistä ei intoilisikaan paria kuukautta kauempaa. Se ryntäys kuntosaleille alkaa tosin olla vain koomista, koska se on niin totta monessa kuntokeskuksessa. :D Mutta palaillaan taas!