Egypti, osa 3

Lähdimme keskiviikkoaamuna snorklausretkelle, tällä kertaa ihan ihmisten aikoihin.  Ajoimme noin vartin päähän hotellistamme erääseen pieneen rantakaupunkiin, haimme loputkin suomalaiset mukaan, ja meidät ohjattiin veneen kannelle odottelemaan. Veneen miehistöön kuului uskomaton määrä ihmisiä, siinä maassa riittää suojatyöpaikkoja! Tosin heidän palkkansa ovat niin pienet, että on varaakin palkata muutama ylimääräinen.

 

Heti ensimmäisestä pulahduksesta lämpimään veteen tuntui kuin päänsä oli laittanut akvaarioon. Menimme oppaan johdattamana hieman kauemmas rannasta ja tiirailimme kaloja ja koralleja. Snorklaus/sukellus on yksi pakollisista asioista, joita pitää tehdä Egyptissä ollessaan! Siellä on yhdet maailman kirkkaimmista vesistä, eikä siihen kasvien ja kalojen värikirjoon kyllästy sitten millään.

Poikaystäväni omistaa onneksi pienen vedenkestävän kameran, jolla saimme kuvan esimerkiksi alla näkyvästä kilpparista! Meillä kävi kameran kanssa hyvä tuuri, sillä vaikka sen näyttö pimeni jossain kohtaa, saimme silti otettua ns. sokkona kuvia. :D

Oltuamme koko päivän auringossa pääsimme onneksi aika pian illalliselle hotelliimme. Buffet-ravintola kuului tietysti matkan hintaan, ja saimme siellä aina aamiaisen, lounaan ja illallisen. Hotellin asukkaita pyydettiin pukeutumaan illalliselle hieman paremmin. Silti siellä näkyi näitä pohjoismaalaisia miehenalkuja, joilla pysyivät ainakin ensimmäisinä iltoina maastoshortsit ja hihaton paita päällä. Kokit valmistivat joka aterialla jotain erikoisuuksia yleisön edessä, ja illallisella oli päivittäin vaihtuva teema(meidän lemppari oli tietenkin meksikolainen). Lihat olivat supermureita, ja muutenkaan ruuassa ei ollut mitään valittamista. Tarjoilijat olivat uskomattomia persoonia - varmaankin tippien toivossa vitsailivat meille ja juttelivat minkä lautasten keräämisiltään kerkesivät.

Loppumatkaksi emme olleet varanneet enempää retkiä, joten keskityimme nauttimaan elämästä altaan ja uimarannan puolella. Napsimme kuvia emmekä pitäneet kiirettä mihinkään. Altaalla oli myös ilmainen juomatarjoilu, ja haimme tietysti häikäilemättä limuja ja mehua baarista minkä kerkesimme.

Altaalla oli ohjelmaa aamusta iltaan. Oli vesipalloa, vesijumppaa, joogaa ja jotain leikkejä lapsille. Iltaohjelmasta tiesimme vain sen verran, että disko oli pari kertaa viikossa, mutta olimme iltaisin niin poikki kuumuudesta, ettemme jaksaneet vaivautua. Bamse-klubi valloitti amfiteatterin joka ilta. :D

Jumppaohjaaja oli koko ajan ihan liekeissä!

Viimeisenä päivänä poikkesimme vesipuistoon. Ne olivat melko hurjia liukumäkiä, ja pari kertaa saatuani vettä oikein kunnolla nenään päätin seurata sivusta, kun poikaystävä liukui kaikki läpi moneen kertaan.

Ensimmäinen matkani Afrikkaan ei tietenkään voinut sujua täydellisesti. Korvakoruni jäi vesipuiston pärskeisiin, paloin hieman ja huoneemme ilmastointi ei toiminut kunnolla. Nämä olivat onneksi aika pieniä juttuja. Todellinen mielialan lasku tapahtui silloin, kun oli aika jättää Egyptin hiekat ja menimme lentokentälle jonottamaan. Sitä jonotusta kesti kaksi tuntia, ja koneemmekin(niinkuin kaikkien muidenkin) lähti reilusti sen takia myöhässä. Jollain luki boarding timen kohdalla kello 12.35, ja kello oli silloin jo puoli kaksi. Miksi niiden kaikkien koneiden piti lähteä samaan aikaan? Miksi sitä uskomatonta työllistämiskykyä ei voitu soveltaa tähän ruuhkaisaan lähtöpäivään, vaan kentällä saattoi yksi ihminen hoitaa kolmen ihmisen hommia? Tässä kohtaa mielestäni ei voi enää selitellä asiaa kulttuurieroilla, vaan ihan logiikan puuttumisella.

Matkapostauksen lopettamiselle ei toki ole parempaa tapaa kuin ylistää Finnairia. Kurjan menomatkan jälkeen paluumatka tuntui kuin olisi tullut taivaaseen, kuten yksi miesmatkustaja sanoi. Koneen seiniltä ja katoista höyrysi ihanan viileää ilmaa, jalkatilaa oli valtavasti ja kone oli sisältä tyylikäs. Lentoemännätkin olivat alusta alkaen sitä tasoa, johon ihmiset ovat tottuneet. Ruuaksi oli lihapullia ja muusia, voiko enempää toivoa?! :D Lentäjäkin kuulosti oikein pirteältä kuulutuksissaan, ja tällä kertaa laskeutuminen tapahtui pehmeästi.