25

Tämä kesä on ollut kerrassaan miellyttävä. Kävimme Meetvurstimiehen kanssa lauantaina Linnanmäellä, joka oli myös oikein onnistunut keikka. En ymmärrä, miksen ole vuosiin käynyt huvipuistoissa. Voi sitä adrenaliinin ja naurun määrää! Olisipa se vain kestänyt kauemmin. Oli nimittäin kiire bailaamaan, mutta nyt sekin aamuyön heeboilu on hoidettu alta pois. Blogia on nyt uudistettava: on aika palailla tästä kesän verkkaisesta postaustahdista takaisin ruotuun ja parempiin kuviin. En jaksa enää itse tuota banneria, vaan kaipaan raikkaita tuulia! Tämä on tekemisen vuosi, joten sen on näyttävä myös blogissa. Olen käynyt Tukholmassa ystäväni kanssa imemässä vähän inspiraatiota ja pirtelöä (HEHE). Beyoncésta sai jonkinlaisia vaikutteita tietysti eniten. Tukholma ansaitsisi kokonaan oman kirjoituksensa, mutta toisaalta tuollaiset haluaisi jättää vain itselleen johonkin oikealle paperille eikä blogiin. Ikimuistoinen päivä se oli!

Linnanmäellä jonottaminen ei tuntunut missään Beyoncén viiden tunnin jonottamiseen verrattuna. Homma luisti oikeastaan paremmin kuin olin odottanut: vessaan ei tarvinnut jonottaa, ruoka saapui ravintolassa 15 minuutissa ja henkilökunta oli pirtsakkaa. Laitteiden lisäksi hauskaa ajanvietettä oli pikkulasten kiukuttelun seuraaminen ja se, miten vanhemmat hoitivat tilanteen. Siellä poljettiin jalkaa ja venytettiin sanoja: "Mä en haluu-uu-uu!" Koitin myös katsella kivoja asuja ihmisten päällä - itsellänihän oli Beyn tuore fanipaita ja musta minihame. Olivat kieltämättä riskivalinta tuulettomalle ja helteiselle huvipuistoalueelle, mutta onneksi pääsin välillä varjoon!

Täytin viikko sitten 25 vuotta. En ihan pysty käsittämään, että nyt pitäisi olla oikeesti aikuinen, tai että joku toinen saattaa olettaa minusta sellaista. Olenkin kenties tiedostamattani ja vähän tietoisesti tehnyt villejä valintoja tässä ikäkriisin keskellä. Päätimme muun muassa lähteä yökerho Marilyniin työkavereiden kanssa suoraan iltavuorosta. Se oli hyvä idea, kunnes hyvin erikoisen juomacocktailin jälkeen katosin tunniksi käymälän puolelle. Lyni ei ollut ylipäätään hyvä idea, mutta se oli ainoa paikka, jonne nuorin kollegamme pääsi sisään. Otimmekin siis uusintakierroksen lauantaina, ja kaikki iloliemi pysyi sisälläni.

Myös keikkajonotus lienee eräänlainen alle 30-vuotiaiden juttu. Kun olimme Tukholman Friends Arenalla vielä noin sadan ensimmäisen joukossa, niin siinä joukossa keski-ikä oli varmaankin 22 vuotta. Tunsin itseni vanhaksi myös siinä kohdassa, kun ihmiset kiljuivat paitsi sisäänpääsyä areenalle mutta myös yllättävää ukonilmaa. Kai he olivat ukkosen ennen kuulleet?

Oli se hieno wc!

 Yhteissynttärit pitäisi järjestää ystäväni kanssa, ja halpoja juhlapaikkoja saa vinkata tänne päin! Ne ovat meidän viisikymppiset, ja haluaisin pomppulinnan ihan vain siksi, että niitä saa vuokrata netistä. Budjetissamme ei taida tosin olla sellaiselle tilaa. Kaikkea saa haluta. Haluan myös unisiepparin, ja alan väsätä sellaista huomenissa. Hankin sen mieluummin kuin tekstityynyn, josta tekstiä myöskin tulossa pian! ;)