sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Gregoriaanisen kirkkolaulajan huppu

Sain äidiltä myöhäisen synttärilahjan alkusyksystä, kun kävimme Vilassa ostamassa minulle villakangastakin. Olisin alunperin halunnut valkoisen "kananmunatakin", mutta rakastuin tähän mustaharmaaseen ennen kuin se oli edes päälläni! Kunnon munatakkeja ei sitä paitsi löytynyt.  

Vila-kangastakista (höhöhö) on viimeinkin kunnon kuvia ihanan talvisessa säässä: ulkona on nyt ne unelmakelit, joista ainakin itse haaveilin koko marras-joulukuun. Tuo huppuhan on aika naurettavan suuri, mikä on tietysti yksi syy, miksi rakastuin takkiin. Se näyttää toisaalta coolilta ja toisaalta todella pelleltä sivultapäin katsottuna. Mutta mites edestä? ;) Olisin ainakin valmis johonkin halloween-juhlan kuoroon.



Pöö.

2 kommenttia:

Helmi Hytti kirjoitti...

Haha ihana takki ja huppu! :D Mulla on myös tommonen iso huppu mun muutama vuosi sitten Onlysta ostamassa harmaassa villakangastakissa, ja se yks isoimmista syistä miks ostin sen. Ei ehkä niinkään siksi, että sitä huppua pahemmin tulis käytettyä, mutta jotenkin tuntuu että se tuo siihen takkiin sopivasti lisää luonnetta ja samalla suojaa myös niskaa viimalta paremmin kuin huputon takki. :) Sun punaset huulet pomppaa muuten näissä kuvissa tosi nätisti esiin kaiken valkoisen ja harmaanmustan seasta!

Helli Pippanen kirjoitti...

Kiitos kommentistasi Helmi! :> Joo huulipuna näkyis olevan ainoa väriläiskä näissä kuvissa, nyt talvella tulee käytettyä huulipunia enemmän, koska se on niin helppo meikki ja sopii kalpeaankin nassuun. Tuo huppu ei kans itsellä ole aina käytössä (koska se saattaa sivulta näyttää oikeasti vähän pelottavalta ja liioitellulta), mutta on tosiaan pirun kätevää kun niskassa on kunnon lämmike suojaamassa!