perjantai 11. huhtikuuta 2014

Minglausta ja muita ohjeita biletykseen

Cosmopolitanissa oli joskus juttu, jossa kerrottiin miten juhlissa käyttäydytään luontevasti eikä jäädä seinäruusuksi. Tietysti nuorten naisten lehteen kannatti haastatella asian tiimoilta entistä huippumallia, jonka kokkarit eivät nyt ihan vastaa perusryyppääjän bileitä.

Kokkarit tarkoittavat siis cocktail-kutsuja, daa. Pystyn laskemaan yhtäkään sormea nostamatta, kuinka monessa kokkaritilaisuudessa olen ollut. Tai yhden sormen voisin kyllä nostaa sellaisille "bileille", mutta nyt asiaan.

Artikkelissa neuvottiin muun muassa minglaamaan. Koska olen itseoppinut neropatti, päättelin että sana tulee englannin kielestä, "mingle", kierrellä kuin viekas kettu konsanaan. Tuo nyt olisi jokaisen lehden lukijan pitänyt tajuta. Kannattaa siis kierrellä bileissä ja olla sosiaalinen, vaihtaa sana jos toinenkin tuntemattomien ihmisten kanssa. Meidän aloitteluissa minglaus tarkoittaa sitä että jossain kohdassa siirrytään pöydän pikku antimista lattialle seurustelemaan. Siellä on kuitenkin puolet porukasta, ja joku on takuulla vohkinut sipsitkin sinne.

"Baaritiski ja buffetpöytä ovat oivia paikkoja aloittaa keskustelu." Oikeiden ihmisten juhlissa tämä tarkoittaa keittiötä ja jääkaapin seutua, josta miesten järjestämissä bileissä saa yleensä kylmiä nakkeja. Naiset sentään saattavat laittaa jotain pöytään asti.

Ei kannata syödä tarjoiluja koko ajan, jotta pystyy keskustelemaan ihmisten kanssa, eikä saa porsastella. Bullshit, jos ruokaa on niin syömme sitä varsinkin bestikseni kanssa kaksin käsin. Juomme siinä samalla myös. Nopeat syövät hitaiden ruuat ja pystyvät humaltumaan siinä samalla. Viimeksi kun söin juhlissa kakkua, taisin vetää sitä lattialla suoraan tarjottimelta lusikalla. Ja huusin kilpaa kaverin kanssa muumimammaa. Että älkää tulko sanomaan minulle, mitä missäkin pippaloissa ei saa tehdä.

Loppuun vielä eräs hiukan aihetta sivuava, syntymäpäiviä koskeva asia. Jos sinulla on varaa järjestää vaikka 50 hengen juhlat kotonasi tai muualla, ja pistät kutsuun "en tarvitse lahjoja mutta jos haluat muistaa minua, voit kartuttaa matkakassaani tilille..." Mitä jos lähtisit sinne matkalle yksin tai kumppanisi kanssa, ja jättäisit moiset kutsut pitämättä? Jos et halua pettyä kun paketista tulisi taas yksi Aalto-maljakko niin pistät vaan sitten, että ei lahjoja, kiitos. Jotenkin typerää alkaa kinuta ihmisiltä kirjallisesti rahaa, varsinkin jos täyttää 50 eikä 15.

Innoituksena tähän kirjoitukseen toimivat viime viikonloppuinen pienempi juhlinta ja tänä viikonloppuna pidettävät kesänaloitusbileet. Pitää kuulemma laittaa oikein lei kaulaan. Sopii minulle koska varsinaisista pippaloista alkaa kohdallani olla todella pitkä aika. :) Hyvää viikonloppua myös ruudun toiselle puolelle!

Ei kommentteja: