perjantai 27. lokakuuta 2017

Sisustuslehtien mysteerit top 5 + 2

Tänään lähdetään liikkeelle ihan perinteisellä, sillä taukoa on tullut bloggaamiseen ja on aika päräyttää ilmoille pari vaivannutta asiaa. Sisustuslehtien kliseistä on ollut keskustelufoorumeilla juttua, ja haluan panna oman jukkapalmuni tähän soppaan mukaan. Koska en kuulu Suomen taloudelliseen eliittiin (vielä), minulla ei ole varaa tilata sisustuslehtiä kotiin saati ostella niitä joka viikko. Luen niitä innoissani odotusauloissa, mökillä ja kampaajalla (heh, mites se rahatilanne). Tykkään imeä niistä kaikkia unelmia itselleni, mutta olisiko monipuolisempi sisältö liikaa pyydetty? 

Olen anonyymien keskustelijoiden kanssa monesta asiasta samaa mieltä: esimerkiksi siinä, että iso maalaisromanttinen puutalo saa aina sen kolmen aukeaman jutun, vaikka muunkinlaisia kivoja huusholleja varmasti löytyy. Mutta miksi porukka sitten lukee niitä, jos ei muka tykkää kuitenkin? Ymmärrän kyllä, että esiteltävät kodit on siistitty valokuvausta varten, eikä vaatekasoja sen takia näy. En suutu siitä. Minua sen sijaan ihmetyttää moni muu asia. Viimeksi kampaajan pallilla alkoi hämmentää yhden lehden aukeama, josta en ennen kaikkea tajunnut yhtään mitään. Sen lukeminen innoitti seuraavaan avautumiseen:

 5. "Värikkään keittiön kalusteet on tehty kestävästä corianista." Minä en ihan tosissani tiedä, mitä on corian mutta ilmeisesti jotain kestävää materiaalia. Onko se nyt uusi kupari? Pitääkö näitä lehtiä seurata useammin, jotta ymmärtää kaikki termit? Miksen näe kalusteissa mitään keskenään samaa, jonka tajuaisin olevan coriania? Korianteri on ainoa asia, mikä minulle tulee mieleen.

4. "Turkoosi kannu on Perobasta." Onko Peroba siis valtio, kaupunginosa, sisustusliike...? Googlesta löytyi ensimmäisenä kahvila ja kai siihen kuuluva sisustusliike, joten kannu on voitu pölliä suoraan tiskiltäkin. Ihmekös tuo, kun hintatietoja ei ollut. Mahtava "löytö".

Tämä takka ei ole kohtuuton vaatimus - se on ilmiselvä toteutunut unelma.

3. "Hintatiedot kysyttäessä liikkeestä." Eli aivan h****n kallis. Uskallatko nöyryyttää itseäsi ja soittaa? "Ai se amme maksaa siis pari tonnia, heh selvä, tulemme katsomaan sitä myöhemmin..."

2. "Ullakolle oli jäänyt vanhoilta asukkailta täysin uudenveroinen, 400 euron arvoinen arabialainen taikamatto, jolla saatiin Jesperin huoneeseen lämpöä ja mukava alusta leikkimiselle. Jesperin ystävät saavat lentää sillä joka ilta." Mysteeri 1: miten designia täynnä oleva talo ihan oikeasti kestää lapset - tai toisinpäin? Onko vanhempien pitämä kuri sietämätöntä vai onko kukaan edes ikinä kotona? Mysteeri 2: miten nuo kaiken elämässään saavuttaneet nobelistitaiteilijapariskunnat voivat vielä löytää roskalavalta ilmaiseksi juuri sen timanttisen lipaston eteiseen, kirppiksiltä antiikkivalaisimia... Minä koluan niitä samoja kirppiksiä, eikä vastaan ole tullut kuin sisustukseen täydellisesti sopiva vanha radio! Ja meillä siis on jo radio!

1. "Esteettisyyttä rakastava pariskunta kertoo, että lähtökohtana kaikessa on silti käytännöllisyys." PAS-KAT. Tämä on pahin ja suurin valhe sisustamisen historiassa, enkä ymmärrä miksi ei vain voi sanoa, että joku näyttää kivalta vaikkei sillä ole mitään käyttöä. En ole nähnyt esimerkiksi yhtäkään innovatiivista, käytännöllisyyttä huokuvaa keittiötä livenä. Käytännöllisessä keittiössä tulisi ensinnäkin olla nykypäivänä vähintään viisi tarpeeksi isoa laatikkoa jätteiden lajittelulle, reikä pöydässä suoraan bioroskiksen yläpuolella (kiitos Jamie Oliver), isommat tiskialtaat, ja yläkaappeja ei pitäisi näkyä missään. Mausteiden tulisi olla liikuteltavassa lootassa ja mielellään aina kahdessa eri paikassa. Käytännöllisyyttä ei toisaalta tarvita, jos ei oikeasti edes tee ruokaa.

+ Eero Aarnion kestosuosikit. Oliko ne nyt niitä muumilamppuja?

++ Pelkistetty = valkoinen tai mustavalkoharmaa. Yksi iso klisee, josta on kaikkien onneksi sisustuslehdissä luovuttu, on se kuuluisa "piristysväri". Enää ei pidetä punaisia sohvatyynyjä edes jouluna, kun kaikki on nyt pelkistettyä. Käsittääkseni tämän ei tarvitse tarkoittaa sitä, että värit jätetään kokonaan pois. Toki jos koti kuvastaa asujaansa sillä tavoin, niin olkoon.

Ystävä ehdotti, että minun blogini voisi keskittyä toimimaan innostavana ja kannustavana blogina. Jos ensi viikolla sitten taas.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Naulan kantaan ����
Lapsiperheenä oma "sisustaminen" on käytännössä sitä että mietit pari viikkoa, jos nuo räkäiset kärsän jäljet viimein pyyhkisi ikkunoista pois...päivän ruokalistat on luettavissa keittiön ja vessan välillä seinistä, ovenkahvoista ja valonkatkaisijoista. Ja meilläkin on,valitettavasti,valkoiset seinät.
Olisi virkistävää nähdä aidosti toimiva lapsiperheen sisustusratkaisu!

Anonyymi kirjoitti...

Ihanaa, naulan kantaan osui :)
Ja siltikin nuo lehdet on aina pakko selata läpi ja kauhistella:D

Oma "sisustaminen" keskittyy lapsiperheessä siihen, että romun määrä pysyisi jotenkin hanskassa tai ainakin poissa kulkureiteiltä. Tahmaiset kädenjäljet ikkunassa kuuluvat tyyliin ja päivän ruokalista on luettavissa seinistä matkalla keittiöstä vessaan unohtamatta ovenkahvoja ja valonkatkaisijoita. Meilläkin on, valitettavasti, seinissä sävynä pelkistetty valkoinen:)

Helli Pippanen kirjoitti...

Hah, nimenomaan!

Wou. Vierailtuani kavereiden luona, joilla on lapsia, allekirjoitan tuon että siellä sattuu ja tapahtuu minä vuorokaudenaikana tahansa. Siksi ei eeroaarniot todellakaan sovi kaikkialle, teillä on näemmä maalaritkin omasta takaa. :D Mutta tuo seinien valkoisuushan ei haittaa, jos teillä muuten on noinkin värikästä. ;)