perjantai 18. maaliskuuta 2016

Supertreenit

Meillä oli imelästi koko perhe koolla Naantalin Supertreeneissä viime sunnuntaina, paitsi pikkusisko ei päässyt paikalle. Itsehän otin sellaisen maratoonisuhtautumisen koko tapahtumaan. Maratonjuoksijathan tankkaavat hiilareita paljon ennen suoritustaan, joten ajattelin, että minullakin olisi sunnuntaina todellinen koitos edessä. Vedin Gifflar-korvapuusteja napaan niin, etten varmasti hyytyisi heti aamusta. Join myös kokista päälle ihan noin maun vuoksi.

Aamuflow aloitti päivän kieltämättä ihan hyvin, vaikka olin melkoisen kiukkuinen vielä kotona ennen lähtöä. Tentti oli tulossa, johon en ollut valmistautunut kunnolla. Olin nukkunut kuutisen tuntia, ja kysyin vain itseltäni, miksi heräsin vapaaehtoisesti viikonloppuna klo 7:10. Ensimmäisen jumpan jälkeen löysin sisäisen rauhan, ja pääsimme seuraavaksi CXWorx-jumppaan. En ole ennen kokeillut tuota tuntia (LesMillsin juttuja), ja jestas että teki gutaa! Teki vähän liiankin kanssa, koska en jaksanut tehdä yhtä hyvin kuin oma mutsini... Isänkin oli pakko leijua ja väittää, että hän ei huhkinut edes täysillä. Molemmat pysyivät kauniisti hooverissa polvet irti lattiasta! Siskoni kanssa tajusimme, että meillä ei ehkä olekaan vatsalihaksia. Siitä sai hyviä vinkkejä omaan saliharjoitteluun. Toinen erikseen varattu jumppa oli omalla kohdalla Heart & Spine. Olen tehnyt sen jälkeen salilla joka kerta niitä liikkeitä edes vähän! Voi luoja että tuntui hyvältä tuon tunnin jälkeen: selkäkivut ja jumit olivat hetkeksi poissa. Sellainen rullailu nyt on muutenkin rentouttavaa.

Tässä se supermies ottaa vähän lepiä ennen seuraavaa treeniä. Ei ollutkaan niin helppo nakki!

Isot joukkotapahtumat paikasta toiseen siirtymisineen eivät ole varmaan kellekään oman mukavuusalueen ytimessä. Nytkin tapasimme ns. ihmispeppuja, jotka eivät voineet huomioida muita ihmisiä sen vertaa, että pahoittelisivat tunkemistaan tai varpaille astumista. Ei sitä siellä kyllä aina edes huomaa. Mutta jos haluaa vessaan ja meidän koko poppoomme on edessä emmekä huomaa, niin ilmoita hyvä ihminen itsestäsi vaikka sanomalla "anteeksi, pääsisinkö tästä läpi"! Tuntuu, etten olermännyt tuollaiseen pitkään aikaan. En edes ruuhkaisessa opiskelijaravintolassa. Suunsa saa avata: jo yhdellä sanalla saa itselleen ensinnäkin tilaa liikkua, ja samalla parantaa ilmapiiriä.

Olin ostanut Supertreeni-lipun silloin kun olin vielä rahoissani, mutta hinta alkoi jälkikäteen mietityttää, koska en päässyt edes kaikille haluamilleni tunneille. Se tavaramäärä, jonka sai erilliseltä tuotekujalta, rauhoitti äkkiä mieleni. Sain kaksi kassillista ruokaa ja kosmetiikkaa vain kävelemällä eteenpäin kassi auki. Söimme autossa vaikka mitä saamistamme eväistä, ja silti tuolla on vielä pulloja, keittoja, mysliä ja ties mitä muuta käyttämättä. Jo niiden kamojen arvo ylitti taatusti lipun hinnan (46 euroa). Kävimme myös jollain motivaatioluennolla. Voin siis lämpimästi suositella! Tunnelma ja treenipäivä perheen kanssa tulivat kaupan päälle. :)

5 kommenttia:

Riikka kirjoitti...

Mua vähän harmittaa kun Supertreenit jäi tänä vuonna välistä. Harmitti kun isossa salissa oli enimmäkseen vaan niitä tanssillisia tunteja, jotka ei oo yhtään mun juttu ja sitten aloin pihistelemään lipun hinnan kanssa :D Ehkä ensi vuonna taas...

Helli Pippanen kirjoitti...

Ymmärrän täysin, koska nähtävästi ne tanssitunnit ei ole enää munkaan juttuni! Ainakaan tuollaisessa ruuhkaisessa salissa, piti jättää pari tanssihommaa kesken kun en saanut siitä mitään irti. Missattiin Bodycombat, koska "sitä saa tehdä Satsillakin". No katsoimme vierestä kun porukka veti ihan täysillä ja hyvän ohjaajan kanssa, ei viitsitty enää puolivälissä tunkea mukaan. :D Ensi vuonna sitten, ollaan vaan ajoissa niiden varausten kanssa. ;)

Mamuus kirjoitti...

Oli kyl ihan huippu kiva päivä :) Ens vuonna uudestaan sillee, et pikkusiskokin pääsee mukaan! Ja täytyy ne tunnit (ja joku mielenkiintonen luento) varata heti kun saa, ni päästään varmemmin niille mihin halutaan.

Mäki oon tehny noita selän rullailuja ja kiertoja aina ennen ja jälkeen salin. Tekee niin hyvää :)

Anonyymi kirjoitti...

Hei! Tää nyt ei suoranaisesti liity tähän postaukseen, mutta toivoisin kovasti vastausta! Olen itse siis hakemassa lukemaan logopediaa Helsingin yliopistoon ja kävin tekemässä audiogrammin, se pitää nimittäin esittää jo pääsykokeessa, koska Helsingissä ei haastatteluvaihetta enää ole. Neuroottinen kun olen niin jäi vaivaamaan tuon kuulontutkimuksen tulos. Oikean korvan kohdalla yksi "pallo" on tuolla n. 25 db kohdalla (taajuudella 2000 Hz). Muutoin liikutaan 0-20 dB:n alueella. Tuo yksi 25 dB:n kohdalla oleva merkki häiritsee, mutta tulkitaanhan tuo vielä normaaliksi kuuloksi? Ohjeistuksessa siis lukee sanatarkasti, että audiogrammista tulee ilmetä hakijan normaali kuulo. Haluan niin, NIIN kovasti päästä sisään ja nyt jäi vaivaamaan tuo tulos... Kuulontutkimuksen teki sairaanhoitaja ja hänhän ei saanut kommentoida normaaliudesta mitään, ilmoitti vain tuloksen ja että kuuloluokaksi tuli 3. Kiitos jos vastaat, tarvitsen mielenrauhaa jostakin ja sinun blogiasi olen lueskellut jo pitkään :D

Helli Pippanen kirjoitti...

Kääk! Anteeksi arvon anonyymi, että on kestänyt vastata. Multa ei mitään 100-prosenttista faktaa varmaan ole tarjota, mutta mielestäni tuo yksi pallura normikuulon rajalla ei varmaan haittaa. Virallisesti normikuulon raja menee jonkun taulukon mukaan 20 ja jonkun taas 25 (tyyliin WHO:n määritelmä). MUTTA sekin lasketaan neljän palluran keskiarvosta, eli et varmasti ole toivoton tapaus. :) Näin siis muistaakseni kuulovammakurssin perusteella, haha. Kuuloluokkana tuo kuulostaa toki pelottavalta kun monella se saattaa olla "ensiluokkainen", mutta ei voi vielä tietää, millaiset muiden arvot sitten on. :)