sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Vappu taputeltu!

Vihdoinkin vappu on ohi! Mulla se kesti maanantaista perjantaihin. Vaikka se oli varmaan paras vappuni tähän mennessä, olen onnellinen, että se on vain kerran vuodessa. :D Maanantaina oli siis päiväsitsit, ja torstaina oli perinteiset juhlamenot kampuksella ja kaupungilla.Siinä välissä leivoin siskon kanssa munkkeja.

Sitsit ovat siis akateeminen juhlaperinne, jossa lauletaan ryyppylauluja, juodaan snapseja, mutta istutaan silti nätisti paikoillaan. Sitseillä on laulunjohtajat, jotka päättävät kappaleet laulukirjasta aina johonkin väliin, ja ilman lupaa ei saa poistua pöydästä esim. vessaan. Kuri ja järjestys on toki tällaisen illan edellytys, koska loppuillasta apinalauma lakkaa aina kuuntelemasta sääntöjä, ja meteli alkaa olla turhan kovaa. Sääntöjen rikkomisesta saa sanktion, ja se voi olla mitä tahansa pantomiimin esittämisestä laulamiseen ja muuhun nöyryyttämiseen. Maanantain sitsit olivat luonnollisesti vapputeemaiset, mutta on ollut myös pulsusitsejä, cocktail-tyylisiä ym. Itsehän pidimme pienellä logopedian porukalla "vessasitsit" kaverin yksiössä, koska emme päässeet joihinkin hallituksen juhliin mukaan...


Joo ei tuo kuorruttaminen heti lähtenyt käyntiin. "Leppoisaa leivontaa rakkaan siskon kera!" -> Todellisuus: "Hitto mä hirtän itteni jos tää ei nyt toimi!!"
Toisilla tässä olisi ehkä puuro ja marjat, meillä vähän eri systeemit...
Ainejärjestöjä pyydetään myös yleensä esittäytymään erikseen heidän oman laulunsa tai laululeikin siivittämänä. Meidän biisimme on suht ok, jos sen laulaa nopeasti. Maanantaina logopedit lauloivat kuitenkin Peppi Pitkätossua, josta lähes kellään ei ole muistikuvaa. Logopedit myös poistuivat paikalta viimeisinä lähinnä siksi, että olimme liian laitamyötäisessä päästäksemme sujuvasti jatkoille. Oli hävinnyttä kännykkää ja kaatumisia. Sanotaan näin, että jos sitsit normaalisti kestävät sen neljä tuntia, niin kuusi tuntia vaatii kyllä jo todellista kestävyyttä. Hyvin me silti vedettiin!

Tänä vuonna osallistuin myös siivouslupauskampanjaan (no se tärkein kyllä unohtui, eli kuva aiheesta Instagramiin), jolla on tarkoitus muistuttaa, että luonto ei tykkää siitä paskan määrästä, jonka juhlaihmiset jälkeensä jättävät. Olen aina ollut tunkemassa omia roskiani reppuun tai lähimpään roskikseen, eikä tulisi kyllä mieleenkään heitellä vain juttuja maahan. Kaksi asiaa, joita en tee vaikka olisin kuinka humaltunut: kadota kännykkääni tai roskaa. Ja nyt toivotaan, että se kännykkä ei edelleenkään häviä tulevissa tohinoissa... Juomaa taisi tosin kaatua sekä sisä- että ulkotiloissa. Meillä oli hyvä meininki logopedien kanssa, ja kuvia tuli varmaan yhteensä 100 kappaletta! Kuvasaldo blogissa on siksi rajallinen, koska kuvissa esiintyy paljon ihmisiä, joista en ole varma, että haluavatko he kuvansa tänne. Annoimme myös Hesen järjestyksenvalvojalle pienen tunnustuksen hänen hyvästä työstään - siinä taisi lukea "maailman paras poke". Niin ja pidin iltapäivällä myös PUHEEN muille fukseille! Se oli hauskaa.


Illalla kävin vielä ystävieni järkkäämissä pippaloissa, missä istuin/makasin koko ajan lattialla. En oikeasti tiedä miksi, mutta suu taisi käydä koko ajan. Myös bilekirjaani tuli täydennystä, yleensä kun unohdan sen kotiin. Yöllä piti vielä tavata yksi Napoleoniksi sonnustautunut heppu, joka oli odottaessaan tilannut minullekin pitsaa. Oikea yön ritari. :) Kävelimme pienen iltalenkin - kevyet 5 kilometriä kotiin yhdessä.

Nämä opiskelijavaput tempaavat oikeasti mukaansa, ja täytyy myöntää, että vappu ei  ole ennen ollut mikään tärkeä juttu minulle. Viime ja tätä vuotta lukuunottamatta olisin mielelläni lähtenyt esim. ulkomaille vapun aikaan. Juurikin se ihmisten päämäärätön vaellus, kalpeat naamat aurinkolaseissa (kyllä, minullakin) ja "luulen että on kesä" -varustus ei oikein iske. :D Mutta varsinkin haalarikansan juhlahan se on, ja tiesin aina että saan siitä tällä tavalla enemmän irti!


Ja lopuksi: olen myös Instagramissa, olen ollut jo hyvän aikaa. Tuohon sivupalkkiin piti saada joku hieno linkki, mutta se ei toiminut, vaikka pistin hetkeksi instaprofiilini julkiseksi. Minut löytää sieltäkin siis ihan vain hellipippasena. Kynnys laittaa naamakuvia sinne on jostain syystä paljon matalampi kuin muille kanaville, joten rohkeasti seurailemaan!

Ei kommentteja: