sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Tarina treenimotivaatiosta

Mullehan maanantait eivät yleensä ole ongelma, paitsi näemmä silloin, kun pitää herätä klo 7.00 ja polkea sateessa 4,5 kilometriä yliopistolle. Pyörän kumi olikin tyhjä, ja hain reippaana tyttönä pumpun sisältä ja aloin pumpata. Eihän se täyttynyt, koska joku venttiili oli löysällä enkä saanut sitä kireämmälle. Olin varustautunut jopa sadehousuin (!!) ja saappain, mutta jouduin nöyrtymään bussimatkustamiseen totaalisen nörtin näköisenä. Myöhästyin luennoltakin, koska pyöräily nyt vain olisi meikäläisen reitillä se nopeampi valinta.

Luento oli äkkiä ohi, mutta sitten alkoi "selviä sateesta" part kakkonen. Talsin bussipysäkille odottamaan sopivaa linjaa kuntosalille. Tajusin, että nopeammin olisin päässyt kun olisin heti lähtenyt kävelemään, ja heti kun astuin bussikatoksen alta sateeseen ollakseni reipas, sopiva bussi hurautti ohitseni.
Asun juuri sen verran kaukana keskustasta, että bussit eivät kulje (salin ohi) kotini eteen mitenkään järkevästi. Päätin kävellä ja kokeilla, josko hakisin siskolta auton siinä matkalla. Onneksi sain ajaa autoa loppumatkan, koska vesisade muuttui vaakatason räntämyrskyksi kesken kaiken. Jättekiva hei, tuli ihan marraskuu mieleen. Koko naama valui vettä, kun pääsin Pösön kyytiin.

Mutta kävinpähän salilla, hitto soikoon.

tiistai 21. huhtikuuta 2015

Me käytii städis

Hesaassa käytiin lauantaina! Isolla kirkolla ihmettelemässä. Laskin muuten päivän päätteeksi, että bussilippuineen matkaan taisi kulua noin 40 euroa. En olisi ikinä uskonut selviäväni päiväretkestä Helsinkiin noin pienellä budjetilla, siellä kun on menomestoja joka nurkan takana. Ja arvatkaa, ainoa "oikea" menomesta, eli juottola, johon päädyimme, oli Kallion paikallinen.



Lähdimme Turusta jo klo 9 ja olin kotona klo 22, mutta silti tuohon väliin ei ehtinyt tehdä niin paljon kuin olimme suunnitelleet. Aloitimme Kiasmasta, joka oli sekä matkakumppanilleni että mulle sellainen ykkösjuttu. Ystäväni nimi on siis Spede, vaikka taidan kuulua enää harvoihin, joka häntä niin kutsuu. Kiasma sai taas tajuamaan, että pitäisi käydä noissa useammin. Niistä inspiroituu kunnolla, ja ainakin itse tajusin vasta illalla, mitä mieltä kaikesta olin. Näyttelyistä jäi sellainen fiilis, että pääsi lähemmäs oikeaa elämää. Olihan siellä sitä Tom of Finlandiakin, joka oli melkoisen julkeaa matskua, mutta sieltä penistaiteen joukosta (jota ei myöskään ihme kyllä rumaksi voi kutsua :D) löytyi oikein herkkiäkin kuvia ihmisistä. Tykkäsin kyllä. 


 
Katsoimme myös suomalaisen Ismo Kajanderin näyttelyn, joka oli mielestäni hauska, mutta siellä oli sekä taidetta että "taidetta", eli jotain maalattuja lapioita seinillä. Heitimme myös hiukan överiä feminismikommenttia mm. seuraavaksi nähtävästä taideteoksesta "Mars kohtaa Venuksen". Se Mars ei meidän mielestämme tietenkään voi olla miehen symboli, vaan Mars kuvastaa naisen pyhimmän "koko universumin suuruista voimaa". Tai jotain. :D Olimme myös sopineet, että jos joku kysyy, niin olemme lesboja. Liikuimme kuitenkin parina taidenäyttelyssä - siinä pieni stereotypia, olkaa hyvät.


Puolukka arvaa missä
Avokin tietokonetuoli löysi myös tiensä näyttelyyn...

Metsästimme kuumeisesti kirppareita, mutta pienen eksymisen ja kylmän ilmankin seurauksena shoppailupuoli ei mennyt aivan nappiin. Kahvilla ehdimme toki käydä pariinkin otteeseen. Halusimme saada sydänkahvia, eli kahvia jossa on edes joku kuva (sydän!) tehty siihen pintaan. Robert's Coffee ylitti odotuksemme tässä täysin, ja saimme oikein kivoja Insta-henkisiä kuvia. Yksi superihana yllätys tuli muuten sattumalta vastaan: Moko! Täydellinen sisustuskauppa, josta olisin tavallaan halunnut kaiken. En silti löytänyt nyt mitään täydellistä tähän kämppään. Lampsimme reippaina tyttöinä myös Pihlajakadulle (alias Huvilakadulle), jossa sitten olimme ihan muina turisteina. Nyt minäkin olen käynyt siellä! Sitä katsoo Salkkareita varmaan ihan eri tavalla tuon jälkeen.



Suunnatessamme ravintola Silvopleehen olimme jälleen kujalla suunnasta. Onneksi itse Salkkareiden grand old Katariina (ei siis se uusi) sattui jakelemaan vaalimainoksia, ja hän neuvoi ystävällisesti meille tien. Törmäsimme metrossakin Salkkari-Heliin. Kerrassaan huikeita sattumia! Silvoplee ei ollut niin hienostunut kuin ehkä odotimme, mutta ruoka oli oikein hyvää. Siellä oli ainakin mulle sekä todellisia makuelämyksiä, mutta myös joitakin turhan erikoisia yhdistelmiä. Suosittelen käymään, jos lihattomuus ei ole ongelma!
Päätimme, että kun Kallion tienoilla nyt ollaan, niin on pakko päästä Kallion johonkin paikalliseen. Minä ja Spede katsoimme joskus 2010 kummatkin Kallio-sarjaa, joka pitäisi kyllä katsoa uudelleen. Sitä tuli ehkä jotain 10 jaksoa, ja petyin kovasti kun se loppui. Niinpä talsimme siellä oman elämämme piituina, ja etsimme sopivaa pubia. Ja oikeasti löysimme täydellisen: Bar Lab, vai mikä olikaan. Se oli sekä miljöönsä että asiakkaidensa puolesta juuri sitä, mitä etsimme. Päätimme tosin lähteä, kun joku keski-ikäinen alkoi avautua vähän liikaa kaikesta. Ja mitä ovat "Liisankatu 13:n tytöt"? Meitä luultiin sellaisiksi, ja olen aika varma, että se on joku paikallinen taideakatemia - tai ala-aste. Koska minähän olen päässyt pari vuotta sitten lastenlipulla bussiin.

Pienistä harhailuista huolimatta ehdimme kipaista sekä hienosto-Eirassa että Kallion vaatimattomissa maisemissa. Sain hyvää kahvia, ja näin mielenkiintoista taidetta. Sain juoruta ystävän kanssa koko päivän. Ensi kerralla ilma olisi toivottavasti suotuisampi, ja pääsisimme myös shoppailemaan. Mutta tällainen irtiotto tuli niin tarpeeseen. :)

maanantai 6. huhtikuuta 2015

Herkkupostaus

Yleensä syön ihan oikeasti terveellisesti. Musta se tekee hyvää vatsallekin. Viikonloppu on se, jolloin pistelen poskeeni rasvaista ja tyhjäkalorista settiä. Joskus tosi vähän, joskus enemmän. No tälleen pääsiäisenä saattoi mopo karata käsistä, ja syytän siitä myös parempaa puoliskoani. Ajattelin jakaa syömisiäni teidän kanssanne. Kuvissa olevat ruuat ovat oikein nannaa, vaikka kaikkia niitä ei ole vedetty juuri tänä viikonloppuna. Se "pieni herkuttelu" ei nyt ihan kuvaa meikäläisen viime viikkoa, mutta kerrankos sitä. Laitoin listan lauantain ruuista tuonne kuvien jälkeen!

Katkarapu-valkosipuli-pinaattipasta parmesanilla, ohje Pinterestistä
Lohipasta Valion ohjeella


Lauantai

Aamupalaksi paahtoleipää paistetulla munalla ja pekonilla. Kurkkuviipaleita, appelsiinimehua. Lättyjä hillolla ja kermavaahdolla. No ei todellakaan ollut niitä banaanilettuja. Musiikkina Barry White.

Lounaaksi naudan ulkofilepiffi, ristikkoperunat, valkosipulivoi, kokista. Ei niin minkäännäköistä salaattia.

Välipalana Baileysia ja vettä saunajuomaksi, jaffakeksejä ja juustonaksuja (hädin tuskin mitään jäi seuraavalle päivälle).

Iltapalaksi paahtoleipää ja vettä, pirusti vettä.

Tuo oli se pahin päivä, mutta suklaata olen vetänyt melkein koko viikon pääsiäismunien muodossa. Haluan tosiaan huomauttaa, että kaksin nuo sipsit ja piparitkin vedettiin. Ihan Hulkki en ole. :D Onneksi huomenna on paluu arkeen, ja lauantaina mua odottaa serkun väsäämä brunssi... Eivät pääse luut vilkkumaan.